tiistai 26. tammikuuta 2016

Fitbit-data Exceliin

Fitbit-aktiivisuusranneke laskee päivässä kertyneet askeleet, kerrokset ja paljon muuta tietoa liikkumisesta. Nettipalvelusta tai älypuhelimesta voi sitten katsella miten tavoitteet ovat täyttyneet.

Fitbitin oma Dashboard-näyttö
Mutta entä jos haluaa katsoa tietoja kauemmas taaksepäin? Kojelauta näyttää vain 28 päivän tiedot. Log-välilehdeltä voi valita melkein minkä ajanjakson tahansa, esimerkiksi vuoden:

Log-välilehti näyttää vaikka koko vuoden.
Graafista näkyy, miten mittauksissa on keväällä tauko, koska laitteen malli vaihtui. Analyysitoiminnot ja mittauksen säilyminen yhdenmukaisena on valmistajan näkökulmasta mainio keino sitoa asiakas oman tuotteen käyttäjäksi.

Entä miten tiedot saisi ladattua itselle, jos vaikka lopettaa juuri tämän rannekkeen käytön? Onneksi Fitbitissä on mahdollisuus ladata tiedot itselle. Toiminto löytyy asetuksista (Data Export) ja näyttää lupaavalta. Tiedot saa ladattua joko CSV- tai XLS-muodossa.

Voiko päiväysten valinta olla oikeasti näin hankalaa?
"Your data belongs to you!", sivu hehkuttaa -- aivan oikein. Tämä on sitä MyDataa. Tiedot liikkumisestani ovat minun, eivät Fitbitin omaisuutta. Asiakkaana minulla pitäisi olla oikeus ladata ne itselle ja jopa siirtää palvelusta toiseen.

Mutta sitten tulee ongelma: Custom-kohtaan syötettävä aikaväli voi olla enintään 31 päivää. Mitä ihmettä? Miksei koko vuotta kerralla?

Todellinen riesa paljastuu, kun alkaa syöttää päivämääriä kenttiin. Alku- ja loppupäivän voi valita kalenterinäytöstä, mutta ne eivät voi olla yli 31 päivän päässä toisistaan, eikä arvoja voi edes tyhjentää! Tammikuun siirto menee helposti, mutta helmikuu vaatii kolme klikkausta: alkupäiväksi valitaan 31.1., sen jälkeen loppupäiväksi 28.2. ja lopuksi alkupäiväksi siirretään 1.2.

Maaliskuu on vielä vaikeampi, koska loppupäivää ei voi siirtää suoraan 31.3. vaan ajat on syötettävä paloissa. Ensin alku 28.2., sitten loppu 28.3., sitten alku 1.3. ja lopuksi loppu 31.3. Tämän täytyy olla tahallista kiusantekoa! Jos päiväyksiin on helpompi tapa, en ainakaan itse keksinyt sitä. Jatkossa täytyy ladata data aina kuukauden loppuessa.

Data avautuu Exceliin, mutta maa-asetukset ovat amerikkalaiset, joten tulos on tällainen:

Kuukauden data vihdoin Excelissä.
Kun yksittäiset kuukaudet on kopioitu allekkain Exceliin, dataa on vielä puhdistettava. Pilkkujen poisto tuhaterottimista käy helposti etsi-korvaa-komennolla, samoin desimaalipisteen vaihto pilkuksi. Olisi ehkä helpompi ladata tiedot CSV-muodossa ja tehdä etsi/korvaa tekstinkäsittelyllä.

Päiväysten kääntäminen suomalaiseen muotoon käy helpoiten Text to columns -toiminnolla. Samalla toiminnolla vaihtuvat (sarake kerrallaan) korvausten jälkeen tekstiksi tulkitut numerot takaisin numeroiksi ja edessä on prosessin palkitsevin vaihe: analyysi omalla ohjelmalla.

Seuraavissa esimerkeissä tulokset ovat sivuseikka, koska dataa puuttuu keväältä. Oleellista on oivaltaa helppous ja mahdollisuudet, joita palvelusta ladatun oman datan analysointiin liittyy. Tässä työssä Excelin pivot-taulukko on mainio apuväline. Se tunnistaa automaattisesti kuukaudet ja parilla klikkauksella tuloksena on taulukko ja graafi:

Askeleet kuukausittain.
Piirretään samaan graafiin kaksi eri muuttujaa:

Askelten määrä ja kerrokset.
Askelten ja kerrosten määrällä on suora korrelaatio, joskin kesäkuukausina se vähenee. Tulos kertoo, että työpaikalla on kävelty portaita hissin käyttämisen sijaan.

Sykeanturin tulokset eri aktiivisuusmääristä -- raskasta liikuntaa on kovin vähän:

Sykealueet.
Lasketaan vielä askelten jakauma 10 000 tarkkuudella. Se käy helpoiten lisäämällä datasivulle ylimääräinen sarake, jossa on kaava =INT(askeleet/10 000) ja käyttämällä sen jälkeen =COUNTIF-funktiota:

Askeljakauma päivittäin.
Kahdeksana päivänä askelmäärä on ylittänyt 30 000 ja kerran peräti 40 000.

torstai 21. tammikuuta 2016

Suomen vihatuin nettiyhteys on junassa

VR on tarjonnut junissaan ilmaista wlan-yhteyttä jo muutaman vuoden ajan. Ilmaisuudesta huolimatta yhteys lienee Suomen vihatuin. Nettipalstoilla ihmiset purkavat turhautumistaan junien netin pätkimiseen ja yhteyksien hitauteen. Jokin aika sitten eräs turhautunut, televisiostakin tuttu professori antoi Facebookissa suorat sanat tällaiselle "palvelulle".

Netin järjestäminen junaan on vaikeaa, koska raiteet kulkevat usein kaukana asutuksesta ja maanteistä, ja operaattorien pitäisi rakentaa tukiasemat erityisesti junakäyttöä varten. Lisäksi tukiaseman ohittava juna aiheuttaa lyhyen kulutuspiikin, jolloin tukiaseman hyötysuhde jää alhaiseksi ja yhteyksien nopeus vaihtelee suuresti.

Omien kokemusten valossa näyttää siltä, että mitä pidempi juna, sitä huonommat yhteydet. Pitkässä junassa on enemmän käyttäjiä ja kaikki jakavat saman kaistan. Asemilla ja taajamissa netti toimii oikein hyvin, maaseudulla välillä ei lainkaan.

Turun-juna lienee helpoin tapaus. Raiteet kulkevat suurimman osan ajasta teiden lähellä ja vuoroväli on niin tiheä, että junat ovat lyhyitä.

Testasin asiaa joulukuun puolivälissä. Kirkkonummelta lähdön jälkeen yhteys toimi suorastaan mainiosti:
Kirkkonummen jälkeen.
Karjaalle tultaessa ping oli jo kasvanut, mutta nopeus säilyi hyvänä:
Karjaalle tultaessa.
Paluumatkalla Turun ja Salon välillä nopeus oli huonoimmillaan:
Turun ja Salon puolivälissä hidastelee.
Turun ja Salon välille osui täydellinen katkokohta:
Poikki.
Karjaan jälkeen nopeudet olivat taas mainioita, mutta 300 millisekunnin ping hidastaa yhteyden muodostumista:
Karjaan jälkeen.
Mitä tästä kaikesta voi päätellä? Ainakin sen, että yhteysnopeudet vaihtelevat suuresti matkan aikana ja muista käyttäjistä riippuen. Upload-nopeus on lähes kaikissa mittauksissa suurempi kuin download-nopeus, mikä kertoo matkustajien käyttävän yhteyttä lähinnä surffaukseen ja sähköpostien hakemiseen. Tiedostojen synkronoinnin omasta koneesta ulospäin pitäisi käydä sujuvasti, mikä lämmittää etätyöntekijän mieltä. Ainakin rantaradalla nettiyhteys toimii vähintään kohtuullisesti, eikä edes maksa mitään.