maanantai 31. heinäkuuta 2017

Samsung S8 ja raw-kuvaus

Kun rahaa isoa järkkäriä matkoilla tulee usein mieleen, voisiko kuvaamisen hoitaa älypuhelimella. Niiden raw-kuvaus antaisi mahdollisuuden kuvien jälkikäsittelyyn, koska mukana on kaikki kennon keräämä informaatio ilman laitteen tekemää jpeg-pakkausta.

Vuosi sitten kokeilin Samsung S7 -kameraa raw-kuvauksessa, mutta en ollut kovin tyytyväinen. Olisiko tekniikka muuttunut uudessa S8:ssa?

Valitettavasti S8 toimii samoin kuin edeltäjänsä: raw-kuvia syntyy vain Pro-tilassa, joka vaihtuu peruskäyttäjille tarkoitettuun Auto-asentoon aina, kun kameran sammuttaa. Eikä sovelluksen lopettaminen älypuhelimessa ole aina itsestään selvää. Parasta siis tarkistaa Pro-tilan asetus jokaisen kuvan oton yhteydessä.

Ja ei, jostain syystä myöskään S8 ei tallenna DNG-tiedostoihin gps-sijaintia, vaikka tekee sen kuvan jpeg-versioon. On vaikea keksiä syytä tähän.

Edeltäjänsä tapaan S8 tuottaa yhdeksän megapikselin kuvatiedostosta noin 18 megatavun raw-tiedoston. Kuvan sisällöstä riippuen jpeg-versio on 2-5 megatavua. Pakkaus selittää osan kokoerosta, mutta mukana pitäisi olla myös aidosti uutta kuvadataa.

Älypuhelimen raw-tiedostossa on selvästi vähemmän syvyyttä (muokkausvaraa) kuin järkkärin tuottamassa tiedostossa, mikä on helppo ymmärtää. Järkkärin raw-kuvadata on 12- tai 14-bittistä, älypuhelimen datassa on samat kahdeksan bittiä joita jpeg-tiedostokin käyttää.

Esimerkiksi kaupassa otettu testikuva. Koska Blogger rajoittaa kuvien kokoa, täydet jpeg-kuvat löytyvät sivulta https://petterij.kuvat.fi/kuvat/Testikuvia+eri+laitteilla/Samsung+S8/.

Jpeg suoraan kamerasta.
Raw-tiedosto Photoshopilla suoraan jpegiksi.
Raw-tiedosto on se, minkä kameran kenno näkee. Sen kääntäminen suoraan jpeg-tiedostoksi tuottaa vaisun ja haalean lopputuloksen. Tekemällä raw-muunnoksessa Photoshopin ehdottamat automaattiset säädöt lopputulos on hieman parempi:

Raw-muunnos automaattisilla säädöillä.
Kuvaa voisi parannella käsityönä mm. sävyjä säätämällä ja terävöittämällä. Automaattisilla asetuksilla rajaus kuvan keskeltä ei näytä kovin hyvältä:

Rajaus kuvan keskeltä.
Verrattuna vastaavaan rajaukseen kameran tekemästä jpeg-versiosta:

Kameran oma jpeg näyttää paremmalta.
Vertailu osoittaa, miten hyvin S8-kameran sisäinen kuvankäsittely toimii. Miksi ottaa raw-kuvia ja nähdä kuvankäsittelyn vaiva, kun kameran omat algoritmit tuottavat hyvän lopputuloksen automaattisesti?

Voisi kuvitella, että raw-kuvauksesta on suurin hyöty hankalissa olosuhteissa, kuten vastavaloon tai hämärässä kuvattaessa. Pikaiset kokeilut eivät tukeneet tätäkään oletusta. Automatiikka tuotti hyviä kuvia hankalissakin tilanteissa.

Missä älypuhelimen raw-kuvauksesta on sitten oikeasti apua? Hivenen yllättäen silloin, kun kuvataan hyvissä olosuhteissa. Algoritmi nimittäin terävöittää kuvaa voimakkaasti, mikä saa esimerkiksi puut ja ruohon näyttämään epäaidoilta. Tällöin raw-kuvasta on apua, koska sen voi terävöittää itse (ja vain vähän).

Toinen hyöty pitäisi olla valkotasapainon säätämisessä, mutta siinäkin automatiikka on niin hyvä, että käsin säätämistä tarvitaan vain hyvin hankalissa sekavalotilanteissa. Sopivaa testipaikkaa ei ole vielä osunut kohdalle.

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Canon 300 mm ja 100-400 mm

Canonin 300-millisen 2,8-versio on legendaarinen, monen mielestä Canonin laadukkain objektiivi. Sen vanhaa I-versiota liikkuu 2500-3000 euron hinnalla (uusi II-versio onkin sitten 7400 euroa, gulp!). Vaihtoehtona 300-milliselle on 100-400-millisen II-versio, jonka hinta on noin 2500 euroa.

Jälkimmäinen on vähän kevyempi ja zoomina monikäyttöisempi, mutta onko kuvanlaadussa eroa klassiseen 300-milliseen? Tein nopean kokeilun ottamalla molemmat iltakävelylle Helsingin Haagan Alppiruusupuistoon.

Vertailu on epätieteellinen, sillä kuvat on otettu käsivaralta ja ulkona, jolloin valaistus vaihtelee pilvistä riippuen. Kuvat on ajettu Lightroomin läpi, jossa niitä on käsitelty minimaalisesti. Näin lopputulos vastaa paremmin käytännön tilannetta. Testikuvista on kolme versiota: 300-millinen täydellä 2,8-aukolla, 5,0-aukolla sekä 100-400 millinen zoomattuna 300 milliin täydellä 5,0-aukolla.

Ensimmäinen kuvasarja:

300 mm F2,8 1/500 s ISO 400
300 mm F5 1/160 s ISO 400
100-400 mm F5 1/60 s ISO 400
Toinen kuvasarja:

300 mm F2,8 1/800 s ISO 800
300 mm F5 1/250 s ISO 800
100-400 mm F5 1/125 s ISO 800
Kolmas kuvasarja:

300 mm F2,8 1/1600 s ISO 800
300 mm F5 1/500 s ISO 800
100-400 mm F5 1/320 s ISO 800
Kuvista käy ilmi ainakin se, että 100-400 mm II-versio on erittäin terävä jo täydellä aukolla 300 mm kohdalla. Kuvanlaadussa ei ole suurta eroa 300-milliseen. Tausta (bokeh) on 300-millisessä miellyttävämpi jo F5-aukolla. Toki F2,8 on sitten ihan oma lukunsa: tausta on pehmä ja lisääntynyt valovoima mahdollistaa paljon lyhyemmän valotusajan, mikä on tarpeen varsinkin eläimiä kuvattaessa. Valitettavasti uutta II-mallia ei ollut käytettävissä kokeilua varten.

Käytetty 300-millisen I-versio on oiva valinta luontokuvaukseen, mutta paino (2,55 kg vs. 1,64 kg) sekä zoomin monikäyttöisyys kallistavat vaa'an usein uudemman 100-400 II:n puolelle. 300-millisen eduksi jää valovoiman ja bokehin lisäksi mahdollisuus 2x-telejatkeen käyttämiseen niin, että automaattitarkennus säilyy (joskin hidastuneena).

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Philips Hue Fair -kattolamppu

Olen innostunut Philipsin Hue-älyvaloista ja halusin sellaisen myös keittiön kattoon. Valikoimassa on useita malleja (Being, Still, Fair), mutta niiden saatavuus näytti heikolta. Verkkokauppa.com oli ainoa, jolla oli Fair-mallia suoraan hyllyssä. Se onkin joukon kallein malli, 189,90 euroa. Pakettiin kuuluu sentään seinään asennettava langaton kaukosäädin.

Hue Fair on sisältä lähes tyhjä.
Valon kirkkautta ja värilämpötilaa voi säätää älypuhelimella, mikä mahdollistaa monenlaisia sovelluksia. Väri on kuitenkin aina valkoista, eikä keittiössä punaisella mitään tekisikään.

Ensimmäinen yllätys oli paketin iso fyysinen koko. Lamppu on myös melkoisen painava, sillä kuori on metallia ja alapinta ilmeisesti lasia. Kattoasennus vaatii fyysistä voimaa. Kiinnitys tapahtuu kolmella ruuvilla, mikä voi rajoittaa asennuspaikkoja (tätäkään ei voinut etukäteen tietää).

Aiemmista Hue-valoista poiketen tämä ei löytynyt automaattisesti, vaan kuusimerkkinen koodi piti katsoa laitteen sisältä. Kannattaa tehdä ennen kattoasennusta! Ohjeessa asiasta on muistutus.

Älyvalon elektroniikka.
Varsinainen elektroniikkaosa on todella pieni. Näin halpaa on lisätä älyohjaus kodinkoneeseen. Eikä itse valokaan paljon tilaa vie: kyse on nauhasta, joka kiertää valaisimen sisäreunaa.

Valaisin katossa.
Fair on malliston tehokkain (3000 lumenia), mutta suojakuori vie osan valosta, eikä valoteho maksimiasennossakaan ole keittiökäyttöön liian voimakas. Riittävä kuitenkin.

torstai 25. toukokuuta 2017

Samsung Galaxy S8 ensivaikutelmia

Samsungin uuden huippumallin toimitukset alkoivat juuri, vain vuosi edellisen S7:n jälkeen. Kasista on kaksi versiota, 5,8 tuuman perusmalli sekä 6,2 tuuman näytöllä varustettu plus-malli. Kokeilin perusmallia. Sekään ei ole mikään karvalakkimalli, sillä muistia on 64 gigatavua ja hintaa hulppeat 829 euroa. Vain iPhoneen saa käytettyä enemmän rahaa.
Samsung S8 on tavallista korkeampi.
Puhelin on hieman S7:aa kapeampi, mutta saman korkuinen. Sivusuhde on epätavallinen 18,5:9 mikä vastaa näytön resoluutiota 2960x1440 pikseliä. Super AMOLED-näyttö on upean kirkas ja terävä, minkä huomaa varsinkin valokuvia katsellessa. Voiko näyttö enää tästä parantua?

Korkean näytön vuoksi kuvakerivejä mahtuu nyt yksi enemmän:
Kuusi riviä kuvakkeita, yhteensä 24.
Aloitusnäyttö on oletuksena askeettinen:
Pelkistetty aloitusnäyttö.
Ohjelmat tulevat näkyviin pyyhkäisemällä ylöspäin, mikä on näppärä uudistus kunhan siihen tottuu.

S8 on kieltämättä upea kapistus. Reunat ovat kauttaaltaan pyöristetyt, mikä näkyy hyvin pohjakuvasta:
Kuulokeliitäntä, usb-c ja kaiutin.
Jep, Samsung on pitänyt vanhan kuulokeliitännän, mikä on mainio juttu. Usb-versio on vaihtunut C:ksi, mikä vaatii uudet kaapelit. C-pistoke on kieltämättä näppärä, koska sen voi laittaa sisään kummin päin tahansa.

Lisää sivukuvia:

Äänenvoimakkuuden säätöpainikkeet ja Bixby aktivointipainike.
NanoSIM ja microSD-korttipaikka.
Vielä yksi tyylikäs sivukuva.
Kuten kuvista näkyy, näyttö kaartuu hieman reunoissa ja ulkoreuna on hyvin ohut. Henkilökohtaisesti en pidä tästä designista, koska se tekee puhelimesta liukkaan ja reunoista hankalan käsitellä. Käytettävyys uhkaa hukkua tyylikkyyden alle, mutta se on toki myös makuasia.

Toinen makuasia on kotipainike, joka on nyt osa näyttöä:

Kotipainike on pelkkä kohta näytössä
Onneksi painike värisee hieman kosketuksesta, joten se luo illuusion oikeasta painikkeesta. Näyttökuvaa ei enää voi ottaa kotipainikkeesta, vaan painamalla virtapainiketta ja äänenvoimakkuutta alaspäin.

Takaa löytyy puhelimen haukutuin ominaisuus:

Sormenjälkilukija
Haukut ovat perusteltuja: jostain syystä sormenjälkilukija on sijoitettu kameran linssin viereen, jolloin sormi osuu helposti väärään paikkaan, tai sitten puhelin pitää kääntää ympäri, jolloin taas oikean käden etusormea on vaikea saada osumaan lukijalle.

Jotain hyvääkin: lukija on pystysuunnassa aiempaa suurempi, joten sormen tunnistus toimii vähän vinossakin asennossa. Sormen voi laittaa jopa ylösalaisin, mikä on helppo ratkaisu silloin, kun puhelinta pidetään vasemmassa kädessä ja kirjautuminen tehdään oikean käden etusormella. Onneksi puhelimen voi avata myös iiriksellä ja omilla kasvoilla, joten sormenjälkeä ei ehkä tarvita lainkaan.

Teknisiä ominaisuuksia puhelimessa on roppakaupalla. Perusjuttujen lisäksi siinä on nyt langaton lataus ja iso 3000 mAh akku. Vauhdin takaa peräti kahdeksanytiminen prosessori. Käyttöjärjestelmä on luonnollisesti Nougat-tasoa. Päivityksiä ilmestyy kiitettävää vauhtia. Kahden testiviikon aikana on tullut jo kaksi isoa päivitystä, jälkimmäinen 613 megatavua.

Päivitys, päivitys...
Edellinen S7 tarjosi mainion kameran, jota S8:ssa on nostettu vieläkin paremmaksi. Tarkkuus on melko vaatimaton, vain 4032x2268 pikseliä (9,1 megapikseliä), mutta ne pikselit ovatkin sitten erittäin puhtaita. Kamera loistaa varsinkin hämärässä, jolloin F1,7-valovoimainen linssi pääsee oikeuksiinsa.

Tässä S7:n kuva hämärässä ostoskeskuksen parkkihallissa:
Samsung S7 (F 1,7, valotusaika 1/10 s, ISO 320)
Kuva on erinomainen ollakseen puhelimesta. Mutta S8 pistää vielä selvästi paremmaksi:

Samsung S8 (F 1,7, valotusaika 1/10 s, ISO 250)
Kuva on kirkkaampi, puhtaampi ja luonnollisempi. Toinen vertailukuva vahvistaa saman asian:

Samsung S7 (F 1,7, valotusaika 1/20 s, ISO 250)
Samsung S8 (F 1,7, valotusaika 1/17 s, ISO 200)
Kuva on kaikin tavoin parempi, eivätkä katon loisteputket ylivalotu. Keväisen luonnon ulkokuvissa yliterävöitys pistää silmään, mutta siitäkin pääsee eroon kuvaamalla DNG-muodossa ja hoitamalla jälkikäsittelyn Photoshopissa.

S8:n kamerassa on monia kuvakokoja, joista iso ja pieni neliö sekä 18,5:9 laajakuva pistävät silmään:

Erikoisuutena todellinen laajakuva
Erityislaajakuvasta on joskus hyötyä, esimerkiksi näin:
Erityislaajakuva 18,5:9 kuvasuhteella.
Laajakuva on toki vain rajauskysymys, vaakatarkkuus on sama 4032 pikseliä kuin 16:9 kuvissa, pystymitta on vain laskettu 1960 pikseliin, jolloin kuvat täyttävät puhelimen näytön reunasta reunaan.

Täydestä 1,7 aukosta huolimatta kuva on terävä reunasta reunaan:
Laajakuvaan mahtuu melkein koko oluthylly.
Selfie-kamera tuottaa sekin tarkkoja 2448x3264 pikselin kuvia. Videopuolella on tietenkin 4K-kuvaus ja vakain on niin tehokas, että jopa kävellen kuvattuja videoita voi katsella ilman pahoinvointia.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Bixby-kuvahaku on vielä lelu

Uudessa Samsung S8 -puhelimessa tulee olemaan Bixby-niminen assistentti, joka vastaa Applen Siriä ja Microsoftin Cortanaa. Bixby ei kuitenkaan valmistunut ajoissa, joten uusissa S8-puhelimessa on vasta sen kuvahakuja tekevä versio.

Kamerasovelluksesta pääsee helposti kuvahakuun, jossa Bixby etsii kuvasta tunnistettavia elementtejä.

Bixby ja Geisha
Bixby löytää Pinterest-sivuilta samantapaisia kuvia, mutta ne eivät kerro itse Geishasta mitään. Suklaapatukka on helpompi tunnistaa:

Tupla muistuttaa kansainvälisiä suklaapatukoita.
Pinterestistä löytyy mm. Snickers-patukka. Ei kovin hyödyllistä tämäkään. Kokeillaanpa kukkia, joiden tunnistaminen suomalaiselle perusmiehelle olisi vaikeaa:

Bixby ei tunnista orvokkia.
Bixby löytää kukkia, mutta ei tunnista kohdetta orvokiksi. No, Volkswagenin logo on ainakin helppo löytää, etenkin kun tunnistusta vielä autetaan rajaamalla sormella näytöltä kohteen alue:

Bingo - se on Volkswagen!
Tulosikkunassa näkyy muitakin kategorioita, kuten seinäkelloja:

Volkswagen ja seinäkellot.
Espresso House -kahvilan logo ei osu lainkaan:

Olisiko tämä spiraali?
Jos Bixby tunnistaa kuvasta tekstiä, se erottelee tekstin ja tarvittaessa lähettää sen käännettäväksi Googlelle. Ei mitään uutta tässä, Googlen oma kääntäjä tekee ihan saman. Itse asiassa Googlen kuvahaku toimi vähintään yhtä hyvin iPhone 4-mallissa jo vuonna 2011.

Mutta on sentään jotain, missä Bixbystä on hyötyä: viinipullot. Pikainen testi Alkossa todisti Bixbyn olevan melkoinen sommelier. Pullot eivät kuitenkaan saa olla rivissä vierekkäin, vaan haluttu kohde pitää ottaa erilleen muista -- ja silloin Bixby tarjoaa kuvan ja tekstin lisäksi myös Viini-vaihtoehdon:

Tämähän on viiniä.
Bixby hakee tietoja ko. viinistä:

Viinitiedot tulevat Vivino -nettipalvelusta.
Toisessa, kalliimman viinin esimerkissä näkyy tietojen loppupää:

Tämä viini on Top 10 % -joukossa.
Kuvailutekstit ovat melko suppeita ja englanninkielisiä, vaikka väliotsikot ovatkin suomeksi. Suora haku Alkon nettisivulta antaisi suomalaiselle ostajalle paremmat taustatiedot.

Kokeilujen perusteella Bixbyn kuvahaku on vielä lelu-asteella. Kehitys on kuitenkin nopeaa ja Google esitteli juuri omaa Google Lens -hakua, jonka pitäisi olla huomattavasti kehittyneempi. Palataan asiaan, kun se on kenen tahansa kokeiltavissa.

perjantai 19. toukokuuta 2017

Windows päivitys pilasi Vistasta käyttökelvottoman

Käytössäni on yksi Windows Vista-kone. Se toimii vanhassa pc-rungossa tietyssä tehtävässä, enkä ole nähnyt tarpeelliseksi vaihtaa sitä uudempaan, koska kone on toiminut eikä ole suoraan netissä.

Jo runsas vuosi sitten kone alkoi tökkiä. Buuttauksen jälkeen se toimi jonkin aikaa hyvin, mutta sitten vauhti hidastui etanan tasolle. Koska kone on vähällä käytöllä, en alkanut selvittää mistä oli kyse, vaan annoin sen olla. Jälleen yksi selittämätön Microsoft-mysteeri.

Jokin aika sitten asia alkoi kiinnostaa uudelleen ja huomasin, että hidastumisen taustalla oli prosessorikuorman nousu 100 prosenttiin. Mutta miksi?

Koska kone reagoi komentoihin yhtä näppärästi kuin kivireki, vaihdoin käyttöliittymän vanhaan NT-aikaan, mutta siitä ei ollut apua. Prosessinäyttö paljastui syyn vasta, kun listaan valittiin kaikkien käyttäjien prosessit:
SVCHOST vie 98 % suoritinajasta, mutta mihin?
Yksi svchost.exe vei 98 prosenttia suorittimen ajasta. Klikkaamalla svchost.exe riviä hiiren kakkospainikkeella ja valitsemalla Siirry palveluihin nähdään, mitä taustaprosesseja kyseinen svchost-instanssi ajaa -- ja niitä riittää:
Jokin näistä on syyllinen.
Paremman diagnostiikan puuttuessa sammutin prosesseja yksi kerrallaan kunnes prosessorin kuorma putosi normaaliin arvoihin. Ja olisi pitänyt arvata, mikä ratkaisi asian: wuauserv eli Windowsin oma päivitysprosessi. Se käynnistyi, kun kone oli ollut jonkin aikaa päällä, ja jäi jostain syystä luuppiin.

Googlaus paljasti, että moni muukin oli törmännyt samaan ongelmaan, eikä pelkästään Vista-koneessa vaan myös Windows 7:ssä. Keskustelua ongelmasta löytyy mm. täältä ja täältä. Päivityksen jumittamista on selvitetty asiallisesti täällä.

Käytin pari tuntia neuvojen kokeiluun, mutta mikään manuaalisesti asennettu päivitys ei auttanut. Sitten luovutin -- hullua käyttää aikaa Microsoftin tuottamien ongelmien ratkaisuun. Kytkin Windowsin päivitystoiminnon kokonaan pois käytöstä (sekään ei ollut ihan helppoa, pelkkä Ohjauspaneelin asetus Älä ikinä lataa päivityksiä ei riittänyt) ja vihdoin kone alkoi taas toimia normaalia vauhtia.

Tämä kaikki tapahtui huhtikuun alussa, jolloin Vistan tuki loppui joka tapauksessa (11.4.2017), joten päivityksen lopettamisella ei ollut merkitystä. Niitä ei olisi kuitenkaan enää ilmestynyt. Tuen loppuminen ei kuitenkaan ollut ongelman perimmäinen syy, koska jumitus alkoi jo yli vuosi sitten.

Kun nyt tietoturvaihmiset Wannacryn iskettyä korostavat päivitysten tärkeyttä ja syyttävät uhreja on hyvä muistaa, etteivät päivitykset ole suinkaan ongelmattomia. Tässä tapauksessa ne olivat suorastaan ongelmien syy. Onneksi Microsoft lopetti Vistan päivittämisen! </sarkasmi>

maanantai 15. toukokuuta 2017

Windows XP päivitys Wannacrypt kiristysohjelman varalle (MS17-010)

Windows XP:n tuki loppui 10.4.2014 eli runsaat kolme vuotta sitten, mutta kävi kuten arvelinkin: jos vakava hyökkäys uhkaa, Microsoft joutuu päivittämään vielä vanhojakin versioita. Ja niinhän sitten tapahtuikin.

Jos etsii XP-päivitystä Microsoftin kotisivujen kautta käyttäen hakusanana Wannacry tai Wannacrypt, saa tulokseksi musiikkia:
Etsitkö musiikkia vai?
Olisi toivottavaa, että kotisivulla olisi tiedote ajankohtaisesta turvauhkasta, mutta mitään ei näkynyt. Haku xp-päivityksen sanoilla johtaa sivulle https://www.microsoft.com/fi-FI/download/details.aspx?id=55245 joka näyttää oikealta otsikkoa ja KB-viittausta myöten, mutta tiedostonimessä esiintyy sana embedded ja joku raportoi, ettei päivitys toimi. Älä siis lataa tätä!

Sen sijaan standalone updates -sivulta löytyy oikea päivitys:
Oikea päivityssivu.
Työasemakäyttäjille oikea kohta on Windows XP SP3 -tietoturvapäivitys (KB4012598). Palvelinversioiden ylläpitäjät ja Vista-käyttäjät löytävät omansa muilta riveiltä. Vistan tuki loppui juuri, mutta tämä päivitys ilmestyi tuen ollessa vielä voimassa maaliskuussa, eli sen pitäisi olla asennettu automaattisesti (ellei päivityksiä oltu tarkoituksella estetty). Myös Windows 7 -koneet ovat päivittyneet automaattisesti.

Windows 8 viittaa alkuperäiseen Windows kasiin, jonka ei annettu päivittyä itsestään 8.1-versioksi. Useimmilla on käytössä 8.1, jolloin sekin on paikattu automaattisesti.

Ja kai huomasit, että Vistan tuki päättyi 11.4.2017? MS17-010 ehti nipin napin vielä päivitykseen, mutta jatkossa Vista-käyttäjät ovat omillaan. Vista oli hidas ja epäsuosittu, joten sen asennuskanta on onneksi paljon XP:tä pienempi. 

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Älyttömiä mainoksia älypuhelimeen

Blogin lukija vinkkasi hiljattain, että eräs vauvatarvikkeita myyvä verkkokauppa työntää asiattomia mainoksia älypuhelimen selaimeen. Kumma kyllä, pc-selaimella kauppa näkyi normaalisti, mutta kun sivulle meni Androidin selaimella, se hyppäsi mainossivulle:
Verkkokaupasta onnenpyörään.
iPhonella näkyi eri mainoksia, tie kulki Applen sovelluskauppaan:
Appsflyer.com
Sieltä tarjottiin joko vedonlyöntiohjelmaa:
Unibet iPhone
tai Wish-tarjoussovellusta:
Wish - ostosten teko on hauskaa
Ilmeisesti haittaohjelma tai hakkeri oli päässyt verkkokaupan mainosvälittäjän linjalle ja ujuttanut omat linkkinsä mobiilikäyttäjille.

Tapaus huomattiin nopeasti ja Android-mainokset lakkasivat näkymästä. Safari ei päivittänyt välimuistiaan oikein ja siksi asiattomat pomppivat ruudulle aina verkkokauppaan mentäessä. Vasta välimuistin ja selaushistorian tyhjentäminen lopetti mainosten näkymisen.

Ei siis kannata huolestua, jos älypuhelimen näytölle ilmestyy outoa sisältöä. Kyse ei ole viruksesta vaan epäasiallisesta markkinoinnista. Virus pyrkisi olemaan mahdollisimman hiljaa, ei häiritsemään käyttäjää.