keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Canon 300 mm ja 100-400 mm

Canonin 300-millisen 2,8-versio on legendaarinen, monen mielestä Canonin laadukkain objektiivi. Sen vanhaa I-versiota liikkuu 2500-3000 euron hinnalla (uusi II-versio onkin sitten 7400 euroa, gulp!). Vaihtoehtona 300-milliselle on 100-400-millisen II-versio, jonka hinta on noin 2500 euroa.

Jälkimmäinen on vähän kevyempi ja zoomina monikäyttöisempi, mutta onko kuvanlaadussa eroa klassiseen 300-milliseen? Tein nopean kokeilun ottamalla molemmat iltakävelylle Helsingin Haagan Alppiruusupuistoon.

Vertailu on epätieteellinen, sillä kuvat on otettu käsivaralta ja ulkona, jolloin valaistus vaihtelee pilvistä riippuen. Kuvat on ajettu Lightroomin läpi, jossa niitä on käsitelty minimaalisesti. Näin lopputulos vastaa paremmin käytännön tilannetta. Testikuvista on kolme versiota: 300-millinen täydellä 2,8-aukolla, 5,0-aukolla sekä 100-400 millinen zoomattuna 300 milliin täydellä 5,0-aukolla.

Ensimmäinen kuvasarja:

300 mm F2,8 1/500 s ISO 400
300 mm F5 1/160 s ISO 400
100-400 mm F5 1/60 s ISO 400
Toinen kuvasarja:

300 mm F2,8 1/800 s ISO 800
300 mm F5 1/250 s ISO 800
100-400 mm F5 1/125 s ISO 800
Kolmas kuvasarja:

300 mm F2,8 1/1600 s ISO 800
300 mm F5 1/500 s ISO 800
100-400 mm F5 1/320 s ISO 800
Kuvista käy ilmi ainakin se, että 100-400 mm II-versio on erittäin terävä jo täydellä aukolla 300 mm kohdalla. Kuvanlaadussa ei ole suurta eroa 300-milliseen. Tausta (bokeh) on 300-millisessä miellyttävämpi jo F5-aukolla. Toki F2,8 on sitten ihan oma lukunsa: tausta on pehmä ja lisääntynyt valovoima mahdollistaa paljon lyhyemmän valotusajan, mikä on tarpeen varsinkin eläimiä kuvattaessa. Valitettavasti uutta II-mallia ei ollut käytettävissä kokeilua varten.

Käytetty 300-millisen I-versio on oiva valinta luontokuvaukseen, mutta paino (2,55 kg vs. 1,64 kg) sekä zoomin monikäyttöisyys kallistavat vaa'an usein uudemman 100-400 II:n puolelle. 300-millisen eduksi jää valovoiman ja bokehin lisäksi mahdollisuus 2x-telejatkeen käyttämiseen niin, että automaattitarkennus säilyy (joskin hidastuneena).

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Philips Hue Fair -kattolamppu

Olen innostunut Philipsin Hue-älyvaloista ja halusin sellaisen myös keittiön kattoon. Valikoimassa on useita malleja (Being, Still, Fair), mutta niiden saatavuus näytti heikolta. Verkkokauppa.com oli ainoa, jolla oli Fair-mallia suoraan hyllyssä. Se onkin joukon kallein malli, 189,90 euroa. Pakettiin kuuluu sentään seinään asennettava langaton kaukosäädin.

Hue Fair on sisältä lähes tyhjä.
Valon kirkkautta ja värilämpötilaa voi säätää älypuhelimella, mikä mahdollistaa monenlaisia sovelluksia. Väri on kuitenkin aina valkoista, eikä keittiössä punaisella mitään tekisikään.

Ensimmäinen yllätys oli paketin iso fyysinen koko. Lamppu on myös melkoisen painava, sillä kuori on metallia ja alapinta ilmeisesti lasia. Kattoasennus vaatii fyysistä voimaa. Kiinnitys tapahtuu kolmella ruuvilla, mikä voi rajoittaa asennuspaikkoja (tätäkään ei voinut etukäteen tietää).

Aiemmista Hue-valoista poiketen tämä ei löytynyt automaattisesti, vaan kuusimerkkinen koodi piti katsoa laitteen sisältä. Kannattaa tehdä ennen kattoasennusta! Ohjeessa asiasta on muistutus.

Älyvalon elektroniikka.
Varsinainen elektroniikkaosa on todella pieni. Näin halpaa on lisätä älyohjaus kodinkoneeseen. Eikä itse valokaan paljon tilaa vie: kyse on nauhasta, joka kiertää valaisimen sisäreunaa.

Valaisin katossa.
Fair on malliston tehokkain (3000 lumenia), mutta suojakuori vie osan valosta, eikä valoteho maksimiasennossakaan ole keittiökäyttöön liian voimakas. Riittävä kuitenkin.

torstai 25. toukokuuta 2017

Samsung Galaxy S8 ensivaikutelmia

Samsungin uuden huippumallin toimitukset alkoivat juuri, vain vuosi edellisen S7:n jälkeen. Kasista on kaksi versiota, 5,8 tuuman perusmalli sekä 6,2 tuuman näytöllä varustettu plus-malli. Kokeilin perusmallia. Sekään ei ole mikään karvalakkimalli, sillä muistia on 64 gigatavua ja hintaa hulppeat 829 euroa. Vain iPhoneen saa käytettyä enemmän rahaa.
Samsung S8 on tavallista korkeampi.
Puhelin on hieman S7:aa kapeampi, mutta saman korkuinen. Sivusuhde on epätavallinen 18,5:9 mikä vastaa näytön resoluutiota 2960x1440 pikseliä. Super AMOLED-näyttö on upean kirkas ja terävä, minkä huomaa varsinkin valokuvia katsellessa. Voiko näyttö enää tästä parantua?

Korkean näytön vuoksi kuvakerivejä mahtuu nyt yksi enemmän:
Kuusi riviä kuvakkeita, yhteensä 24.
Aloitusnäyttö on oletuksena askeettinen:
Pelkistetty aloitusnäyttö.
Ohjelmat tulevat näkyviin pyyhkäisemällä ylöspäin, mikä on näppärä uudistus kunhan siihen tottuu.

S8 on kieltämättä upea kapistus. Reunat ovat kauttaaltaan pyöristetyt, mikä näkyy hyvin pohjakuvasta:
Kuulokeliitäntä, usb-c ja kaiutin.
Jep, Samsung on pitänyt vanhan kuulokeliitännän, mikä on mainio juttu. Usb-versio on vaihtunut C:ksi, mikä vaatii uudet kaapelit. C-pistoke on kieltämättä näppärä, koska sen voi laittaa sisään kummin päin tahansa.

Lisää sivukuvia:

Äänenvoimakkuuden säätöpainikkeet ja Bixby aktivointipainike.
NanoSIM ja microSD-korttipaikka.
Vielä yksi tyylikäs sivukuva.
Kuten kuvista näkyy, näyttö kaartuu hieman reunoissa ja ulkoreuna on hyvin ohut. Henkilökohtaisesti en pidä tästä designista, koska se tekee puhelimesta liukkaan ja reunoista hankalan käsitellä. Käytettävyys uhkaa hukkua tyylikkyyden alle, mutta se on toki myös makuasia.

Toinen makuasia on kotipainike, joka on nyt osa näyttöä:

Kotipainike on pelkkä kohta näytössä
Onneksi painike värisee hieman kosketuksesta, joten se luo illuusion oikeasta painikkeesta. Näyttökuvaa ei enää voi ottaa kotipainikkeesta, vaan painamalla virtapainiketta ja äänenvoimakkuutta alaspäin.

Takaa löytyy puhelimen haukutuin ominaisuus:

Sormenjälkilukija
Haukut ovat perusteltuja: jostain syystä sormenjälkilukija on sijoitettu kameran linssin viereen, jolloin sormi osuu helposti väärään paikkaan, tai sitten puhelin pitää kääntää ympäri, jolloin taas oikean käden etusormea on vaikea saada osumaan lukijalle.

Jotain hyvääkin: lukija on pystysuunnassa aiempaa suurempi, joten sormen tunnistus toimii vähän vinossakin asennossa. Sormen voi laittaa jopa ylösalaisin, mikä on helppo ratkaisu silloin, kun puhelinta pidetään vasemmassa kädessä ja kirjautuminen tehdään oikean käden etusormella. Onneksi puhelimen voi avata myös iiriksellä ja omilla kasvoilla, joten sormenjälkeä ei ehkä tarvita lainkaan.

Teknisiä ominaisuuksia puhelimessa on roppakaupalla. Perusjuttujen lisäksi siinä on nyt langaton lataus ja iso 3000 mAh akku. Vauhdin takaa peräti kahdeksanytiminen prosessori. Käyttöjärjestelmä on luonnollisesti Nougat-tasoa. Päivityksiä ilmestyy kiitettävää vauhtia. Kahden testiviikon aikana on tullut jo kaksi isoa päivitystä, jälkimmäinen 613 megatavua.

Päivitys, päivitys...
Edellinen S7 tarjosi mainion kameran, jota S8:ssa on nostettu vieläkin paremmaksi. Tarkkuus on melko vaatimaton, vain 4032x2268 pikseliä (9,1 megapikseliä), mutta ne pikselit ovatkin sitten erittäin puhtaita. Kamera loistaa varsinkin hämärässä, jolloin F1,7-valovoimainen linssi pääsee oikeuksiinsa.

Tässä S7:n kuva hämärässä ostoskeskuksen parkkihallissa:
Samsung S7 (F 1,7, valotusaika 1/10 s, ISO 320)
Kuva on erinomainen ollakseen puhelimesta. Mutta S8 pistää vielä selvästi paremmaksi:

Samsung S8 (F 1,7, valotusaika 1/10 s, ISO 250)
Kuva on kirkkaampi, puhtaampi ja luonnollisempi. Toinen vertailukuva vahvistaa saman asian:

Samsung S7 (F 1,7, valotusaika 1/20 s, ISO 250)
Samsung S8 (F 1,7, valotusaika 1/17 s, ISO 200)
Kuva on kaikin tavoin parempi, eivätkä katon loisteputket ylivalotu. Keväisen luonnon ulkokuvissa yliterävöitys pistää silmään, mutta siitäkin pääsee eroon kuvaamalla DNG-muodossa ja hoitamalla jälkikäsittelyn Photoshopissa.

S8:n kamerassa on monia kuvakokoja, joista iso ja pieni neliö sekä 18,5:9 laajakuva pistävät silmään:

Erikoisuutena todellinen laajakuva
Erityislaajakuvasta on joskus hyötyä, esimerkiksi näin:
Erityislaajakuva 18,5:9 kuvasuhteella.
Laajakuva on toki vain rajauskysymys, vaakatarkkuus on sama 4032 pikseliä kuin 16:9 kuvissa, pystymitta on vain laskettu 1960 pikseliin, jolloin kuvat täyttävät puhelimen näytön reunasta reunaan.

Täydestä 1,7 aukosta huolimatta kuva on terävä reunasta reunaan:
Laajakuvaan mahtuu melkein koko oluthylly.
Selfie-kamera tuottaa sekin tarkkoja 2448x3264 pikselin kuvia. Videopuolella on tietenkin 4K-kuvaus ja vakain on niin tehokas, että jopa kävellen kuvattuja videoita voi katsella ilman pahoinvointia.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Bixby-kuvahaku on vielä lelu

Uudessa Samsung S8 -puhelimessa tulee olemaan Bixby-niminen assistentti, joka vastaa Applen Siriä ja Microsoftin Cortanaa. Bixby ei kuitenkaan valmistunut ajoissa, joten uusissa S8-puhelimessa on vasta sen kuvahakuja tekevä versio.

Kamerasovelluksesta pääsee helposti kuvahakuun, jossa Bixby etsii kuvasta tunnistettavia elementtejä.

Bixby ja Geisha
Bixby löytää Pinterest-sivuilta samantapaisia kuvia, mutta ne eivät kerro itse Geishasta mitään. Suklaapatukka on helpompi tunnistaa:

Tupla muistuttaa kansainvälisiä suklaapatukoita.
Pinterestistä löytyy mm. Snickers-patukka. Ei kovin hyödyllistä tämäkään. Kokeillaanpa kukkia, joiden tunnistaminen suomalaiselle perusmiehelle olisi vaikeaa:

Bixby ei tunnista orvokkia.
Bixby löytää kukkia, mutta ei tunnista kohdetta orvokiksi. No, Volkswagenin logo on ainakin helppo löytää, etenkin kun tunnistusta vielä autetaan rajaamalla sormella näytöltä kohteen alue:

Bingo - se on Volkswagen!
Tulosikkunassa näkyy muitakin kategorioita, kuten seinäkelloja:

Volkswagen ja seinäkellot.
Espresso House -kahvilan logo ei osu lainkaan:

Olisiko tämä spiraali?
Jos Bixby tunnistaa kuvasta tekstiä, se erottelee tekstin ja tarvittaessa lähettää sen käännettäväksi Googlelle. Ei mitään uutta tässä, Googlen oma kääntäjä tekee ihan saman. Itse asiassa Googlen kuvahaku toimi vähintään yhtä hyvin iPhone 4-mallissa jo vuonna 2011.

Mutta on sentään jotain, missä Bixbystä on hyötyä: viinipullot. Pikainen testi Alkossa todisti Bixbyn olevan melkoinen sommelier. Pullot eivät kuitenkaan saa olla rivissä vierekkäin, vaan haluttu kohde pitää ottaa erilleen muista -- ja silloin Bixby tarjoaa kuvan ja tekstin lisäksi myös Viini-vaihtoehdon:

Tämähän on viiniä.
Bixby hakee tietoja ko. viinistä:

Viinitiedot tulevat Vivino -nettipalvelusta.
Toisessa, kalliimman viinin esimerkissä näkyy tietojen loppupää:

Tämä viini on Top 10 % -joukossa.
Kuvailutekstit ovat melko suppeita ja englanninkielisiä, vaikka väliotsikot ovatkin suomeksi. Suora haku Alkon nettisivulta antaisi suomalaiselle ostajalle paremmat taustatiedot.

Kokeilujen perusteella Bixbyn kuvahaku on vielä lelu-asteella. Kehitys on kuitenkin nopeaa ja Google esitteli juuri omaa Google Lens -hakua, jonka pitäisi olla huomattavasti kehittyneempi. Palataan asiaan, kun se on kenen tahansa kokeiltavissa.

perjantai 19. toukokuuta 2017

Windows päivitys pilasi Vistasta käyttökelvottoman

Käytössäni on yksi Windows Vista-kone. Se toimii vanhassa pc-rungossa tietyssä tehtävässä, enkä ole nähnyt tarpeelliseksi vaihtaa sitä uudempaan, koska kone on toiminut eikä ole suoraan netissä.

Jo runsas vuosi sitten kone alkoi tökkiä. Buuttauksen jälkeen se toimi jonkin aikaa hyvin, mutta sitten vauhti hidastui etanan tasolle. Koska kone on vähällä käytöllä, en alkanut selvittää mistä oli kyse, vaan annoin sen olla. Jälleen yksi selittämätön Microsoft-mysteeri.

Jokin aika sitten asia alkoi kiinnostaa uudelleen ja huomasin, että hidastumisen taustalla oli prosessorikuorman nousu 100 prosenttiin. Mutta miksi?

Koska kone reagoi komentoihin yhtä näppärästi kuin kivireki, vaihdoin käyttöliittymän vanhaan NT-aikaan, mutta siitä ei ollut apua. Prosessinäyttö paljastui syyn vasta, kun listaan valittiin kaikkien käyttäjien prosessit:
SVCHOST vie 98 % suoritinajasta, mutta mihin?
Yksi svchost.exe vei 98 prosenttia suorittimen ajasta. Klikkaamalla svchost.exe riviä hiiren kakkospainikkeella ja valitsemalla Siirry palveluihin nähdään, mitä taustaprosesseja kyseinen svchost-instanssi ajaa -- ja niitä riittää:
Jokin näistä on syyllinen.
Paremman diagnostiikan puuttuessa sammutin prosesseja yksi kerrallaan kunnes prosessorin kuorma putosi normaaliin arvoihin. Ja olisi pitänyt arvata, mikä ratkaisi asian: wuauserv eli Windowsin oma päivitysprosessi. Se käynnistyi, kun kone oli ollut jonkin aikaa päällä, ja jäi jostain syystä luuppiin.

Googlaus paljasti, että moni muukin oli törmännyt samaan ongelmaan, eikä pelkästään Vista-koneessa vaan myös Windows 7:ssä. Keskustelua ongelmasta löytyy mm. täältä ja täältä. Päivityksen jumittamista on selvitetty asiallisesti täällä.

Käytin pari tuntia neuvojen kokeiluun, mutta mikään manuaalisesti asennettu päivitys ei auttanut. Sitten luovutin -- hullua käyttää aikaa Microsoftin tuottamien ongelmien ratkaisuun. Kytkin Windowsin päivitystoiminnon kokonaan pois käytöstä (sekään ei ollut ihan helppoa, pelkkä Ohjauspaneelin asetus Älä ikinä lataa päivityksiä ei riittänyt) ja vihdoin kone alkoi taas toimia normaalia vauhtia.

Tämä kaikki tapahtui huhtikuun alussa, jolloin Vistan tuki loppui joka tapauksessa (11.4.2017), joten päivityksen lopettamisella ei ollut merkitystä. Niitä ei olisi kuitenkaan enää ilmestynyt. Tuen loppuminen ei kuitenkaan ollut ongelman perimmäinen syy, koska jumitus alkoi jo yli vuosi sitten.

Kun nyt tietoturvaihmiset Wannacryn iskettyä korostavat päivitysten tärkeyttä ja syyttävät uhreja on hyvä muistaa, etteivät päivitykset ole suinkaan ongelmattomia. Tässä tapauksessa ne olivat suorastaan ongelmien syy. Onneksi Microsoft lopetti Vistan päivittämisen! </sarkasmi>

maanantai 15. toukokuuta 2017

Windows XP päivitys Wannacrypt kiristysohjelman varalle (MS17-010)

Windows XP:n tuki loppui 10.4.2014 eli runsaat kolme vuotta sitten, mutta kävi kuten arvelinkin: jos vakava hyökkäys uhkaa, Microsoft joutuu päivittämään vielä vanhojakin versioita. Ja niinhän sitten tapahtuikin.

Jos etsii XP-päivitystä Microsoftin kotisivujen kautta käyttäen hakusanana Wannacry tai Wannacrypt, saa tulokseksi musiikkia:
Etsitkö musiikkia vai?
Olisi toivottavaa, että kotisivulla olisi tiedote ajankohtaisesta turvauhkasta, mutta mitään ei näkynyt. Haku xp-päivityksen sanoilla johtaa sivulle https://www.microsoft.com/fi-FI/download/details.aspx?id=55245 joka näyttää oikealta otsikkoa ja KB-viittausta myöten, mutta tiedostonimessä esiintyy sana embedded ja joku raportoi, ettei päivitys toimi. Älä siis lataa tätä!

Sen sijaan standalone updates -sivulta löytyy oikea päivitys:
Oikea päivityssivu.
Työasemakäyttäjille oikea kohta on Windows XP SP3 -tietoturvapäivitys (KB4012598). Palvelinversioiden ylläpitäjät ja Vista-käyttäjät löytävät omansa muilta riveiltä. Vistan tuki loppui juuri, mutta tämä päivitys ilmestyi tuen ollessa vielä voimassa maaliskuussa, eli sen pitäisi olla asennettu automaattisesti (ellei päivityksiä oltu tarkoituksella estetty). Myös Windows 7 -koneet ovat päivittyneet automaattisesti.

Windows 8 viittaa alkuperäiseen Windows kasiin, jonka ei annettu päivittyä itsestään 8.1-versioksi. Useimmilla on käytössä 8.1, jolloin sekin on paikattu automaattisesti.

Ja kai huomasit, että Vistan tuki päättyi 11.4.2017? MS17-010 ehti nipin napin vielä päivitykseen, mutta jatkossa Vista-käyttäjät ovat omillaan. Vista oli hidas ja epäsuosittu, joten sen asennuskanta on onneksi paljon XP:tä pienempi. 

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Älyttömiä mainoksia älypuhelimeen

Blogin lukija vinkkasi hiljattain, että eräs vauvatarvikkeita myyvä verkkokauppa työntää asiattomia mainoksia älypuhelimen selaimeen. Kumma kyllä, pc-selaimella kauppa näkyi normaalisti, mutta kun sivulle meni Androidin selaimella, se hyppäsi mainossivulle:
Verkkokaupasta onnenpyörään.
iPhonella näkyi eri mainoksia, tie kulki Applen sovelluskauppaan:
Appsflyer.com
Sieltä tarjottiin joko vedonlyöntiohjelmaa:
Unibet iPhone
tai Wish-tarjoussovellusta:
Wish - ostosten teko on hauskaa
Ilmeisesti haittaohjelma tai hakkeri oli päässyt verkkokaupan mainosvälittäjän linjalle ja ujuttanut omat linkkinsä mobiilikäyttäjille.

Tapaus huomattiin nopeasti ja Android-mainokset lakkasivat näkymästä. Safari ei päivittänyt välimuistiaan oikein ja siksi asiattomat pomppivat ruudulle aina verkkokauppaan mentäessä. Vasta välimuistin ja selaushistorian tyhjentäminen lopetti mainosten näkymisen.

Ei siis kannata huolestua, jos älypuhelimen näytölle ilmestyy outoa sisältöä. Kyse ei ole viruksesta vaan epäasiallisesta markkinoinnista. Virus pyrkisi olemaan mahdollisimman hiljaa, ei häiritsemään käyttäjää.

sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Samsung Gear ja 360 asteen valokuvaus

360 asteen valokuvat eivät ole uusi keksintö, mutta aiemmin ne on pitänyt kuvata erikoislaitteilla tai koota useista yksittäisistä kuvista, mikä sopii vain staattisiin maisemiin. Viime vuosina markkinoille on tullut edullisia pieniä 360-kameroita, tunnetuimpana niistä Samsung Gear 360. Se onkin oikein hauska laite -- ja edullinen: hinta tätä kirjoittaessani 199 euroa (poistomyynti; uusi malli tulossa).

Gear 360 on hieman tennispalloa pienempi laite, jonka pohjassa on irrotettava kolmijalka. Kierteen ansiosta sen paikalle voi vaihtaa oikean kamerajalustan tai vaikka selfiesauvan. Pokepalloa muistuttavan vekottimen molemmilla puolilla on identtiset kamerat, jotka kuvaavat 180 asteen puolipallon. Softa yhdistää kuvat täydeksi palloksi, jolloin kuvaa voi käännellä ja zoomata. Lopullisen kuvan mitat ovat 7200x3600 pikseliä (kuvasuhde siis erikoinen 2:1) ja tiedostokoko noin seitsemän megatavua.

Samsung Gear 360 omalla jalustallaan.
Kameran sisällä on irrotettava akku, usb-latauspistoke sekä paikka microSD-muistikortille (pitää ostaa erikseen, tosin älypuhelinten käyttäjillä lienee jäänyt ylimääräisiä kortteja aiemmilta vuosilta). Kameran päällä on pieni näyttö (mm. kortille mahtuvien kuvien määrä) sekä laukaisupainike. Sivulla on kahden painikkeen käyttöliittymä.

Gear 360 hallintasovellus älypuhelimessa.
Kameraa voi käyttää itsenäisesti tai puhelimen kautta kauko-ohjattuna. Jälkimmäinen on suositeltavaa, koska silloin kuvaaja voi itse piiloutua esimerkiksi seinän taakse. Softa välittää live-kuvan älypuhelimen näytölle. Näppärää! Vähemmän näppärää on se, että softa tukee vain Samsungin omia puhelimia ja niistäkin ainoastaan malleja S7, S6, Note 5 ja Note 7.

Hallintaohjelman live-kuva suoraan kamerasta.
Kamera ottaa kaksi pallon muotoista kalansilmäkuvaa:
Erilliset kuvat rinnakkain.
Kuvia voi tarkastella puhelimessa eri tavoin:
Näyttötilat.
Näyttö voi olla varsin taiteellinen:
Pallokuva on taiteellinen.
Jatkokäyttöä varten kuvat kannattaa tallentaa tasoon venytettynä, jolloin esimerkiksi värejä voi korjailla kuvankäsittelyohjelmassa:

Pallokuva tasoon venytettynä.
Kuvattuja videoita voi editoida Gear 360 ActionDirector -softalla, joka pitää ladata netistä. Paketin koko on yli 600 megatavua ja se aktivoidaan kamerapakeissa olevalla koodilla. Itse en viitsinyt nähdä vaivaa, vaan latasin kuvat suoraan Facebookiin. Se tunnistaa tasoon venytetyt 360-kuvatiedostot automaattisesti ja mobiililaitteella katsottaessa kuvia voi jopa käännellä puhelinta kääntämällä. Pöytäkoneessa on tyydyttävä hiireen.

Kuvien offline-katseluun sopii esimerkiksi GoPro VR Player (http://www.kolor.com/gopro-vr-player/download/) josta on sekä Windows-, Mac- että Linux-versiot. Se osaa näyttää myös videot. Yllä olevaa Akateemisen kirjakaupan kuvaa voi pyöritellä esimerkiksi seuraavasti:






Akateeminen kirjakauppa, Helsinki 360-kuvana eri kulmista.
Toivottavasti jo piankin selaimet alkavat tukea suoraan 360-kuvia. Flickr tukee niitä jo nyt, esimerkkejä Havaijilta. Omia 360-testikuvia Flickrissä.

360-kuvat tuovat mieleen digikuvauksen alkuajat. Kuvanlaatu on vielä vaatimaton ja kuvaamisessa on omat niksinsä, jotta jalusta tai kuvaajan oma käsi ei pilaisi lopputulosta. Kameran dynamiikka joutuu koville, sillä valonlähde (aurinko tai kattovalaisimet) tulee väistämättä mukaan kuvaan ja valottaa nykyisillä kennoilla helposti kuvan puhki. Perinteisessä kuvauksessa tilanne on toinen, koska kuvaaja voi itse valita tasaisesti valaistun ympäristön ja käyttää salamaa valojen tasaamiseen.

Mutta 360-kuvaus on hauskaa! Siitä kertovat myös katsojien kommentit. Siksi Gear 360 on hauskin uusi laite pitkään aikaan.